Peter Lamborn Wilson: Merirosvoutopiat - maurilaiset kaapparit ja kristityt luopiot

Alkuperäisteos: Pirate Utopies - Moorish Corsairs and Christian Renegadoes

Suomennos: Asmo Koste

Julkaisuvuosi 2005, ISBN 952-5083-19-5, kirjastoluokka 69.6309

A5, liimanidottu, 224 sivua. Suositushinta 18,- euroa.

<takaisin Nastamuumion pääsivulle

Esittely:

Millainen oli merirosvon vuodenkierto? Miten saalis jaettiin? Oliko merirosvolaivojen ja merirosvojen maissa sijaitsevien tukikohtien hallinto demokratiaa ennen kuin sitä oli muualla keksittykään? Mikä sai tuhansia eurooppalaisia 1600-luvulla kääntymään islamiin ja ryhtymään pyhään merirosvosotaan kristittyjä vastaan? Oliko se silkkaa oman voiton pyyntiä ja opportunismia, vai oliko siihen syvempiä syitä? Miten barbareskivaltioiden merirosvot onnistuivat vastustamaan "parempiaan", eurooppalaisia, useiden satojen vuosien ajan?

Mm. näihin kysymyksiin Peter Lamborn Wilsonin kirja Merirosvoutopiat etsii vastausta.

Taittovirhe:

Kirjan taitossa tapahtuneen valitettavan virheen takia sivulla 137 lause loppuu kesken. Lauseen jatko kuuluu:

"mitään tekemistä meren tai Marokon kanssa.
Kukaan ei tiedä miten Jansz kuoli. On ainoastaan yksi pahaenteinen vihjaus joka sisältyy Oostzaanin koulumestarin hänestä kirjoittamaan elämäkertaan, joka päättyy lauseeseen “hänen loppunsa oli erittäin surkea.” [Gosse, 1924: 57-58]

Luonnollisesti Muradin täytyi merirosvona saada “surkea loppu”. Mutta hurskas elämäkerturi ei pystynyt manaamaan edes ruttoa (kuten kapteeni Wardilla) taikomaan jonkinlaista pelottavaa ja esimerkiksi käyvää kuolemaa Jan Janszille. Joidenkin tietojen mukaan hän kuoli nukkuessaan vuoteessaan – ehkä jopa Allahin armossa."